Oli Turun vuoro järjestää perinteinen urosten ja narttujen keskinäinen mittelö Masters ja OAKS. Kisat onnistuivat kokonaisuutena hienosti jos jotain miinusta pitää sanoa oli alkuerä päivän rata todella raskas. Tähän oli osuutensa kelillä ja lanalla, mutta finaaleissa rata oli napakka.
Narttujen runsas osanotto yllätti. Kuusi alkuerää tarkoitti sitä että finaaliin meni ainoastaan voittajat. Kolmelle nopeimmalle kakkoselle oli paikka varattuna Rakennus Jurva Rinne consolation kisaan lopuille nartuille järjestyi tyttökisa Rautian, Finngreyn ja Kennel Nordicin myötävaikutuksella. Uroksia mukana oli kolme lähdöllistä joista kaksi parasta pääsi finaaliin. Kolme seuraavaa taas Jurva Rinteen kisaan. Tällä mentiin ja kisoista tuli upeat.
Alkuerissä oli mukana ylläreitä. Piperin putoaminen jatkosta oli selvyys koiramäärästä johtuen kun taas pojista olettettiin Artun menevän jatkoon ja Little putoavan. Toisin kuitenkin kävi ja Little juoksi upean juoksun tullen toiseksi ja ollen näin finaalin nuorin koira. Arttu tuli 4. ja jatkoi Jurva Rinteen yhteiskisaan. Piper taasen ilmoitettiin Rautia Girl Power Stakesiin.
Huvittavinta oli että Suomessa on itketty aina ettei nartuille ole omia lähtöjä. Nyt kun semmoinen tuli ja koiria joilla osallistumisoikeus oli, oli yli 20… narttuja ilmoitettiin 9 kpl. Selvisi narttulähtöjen tarve. Kun kirjoitan tätä on jo syyskuu. Joo, päivitys ei ole ollut viime aikoina se tärkein asia mielessä, elämässä on ollut kovin paljon muutakin. Tällä viikolla ilmoitettiin Capes lee-nimiseen narttukisaan. Koiria tuli tuohon luokkaan 4 ja eteenpäin tarkoitettuun cuppiin 11 kpl. Matkakin on sama. Viimeksi selitys oli että ei kukaan halua juosta keskimatkaa. Itseasiassa tämäkin on aika huvittavaa. Pitäisi järjestää, mielellään mahtavilla palkinnoilla, kisoja nartuille, lyhyellä tai keskimatkalla. Kisan pitäisi olla oikealla radalla ja oikeaan aikaan, ei siis syksyllä Hauiputaalla koska ei sinne jaksa ajaa. Siis oikeesti kisatkaa jos haluatte, mutta älkää ikinä valittako että erikoiskisoja ei ole. Ei niitä tule jos niihin ei riitä koiria…
Mutta takaisin Mastersiin ja oheiskisoihin. Finaali päivänä fiilis oli kiva. Ei ennakkosuosikin paineita. Lähinnä oli toive, ettei pentu parka olisi ihan viimeinen. Vastuksena kaikki kauden kovimmat urokset. Raidalliset vauhtipeto veljekset Happy Feet ja Stailess Steve ja näiden musta velipuoli, starttiraketti, The Trooper. Tähän vielä venäjän vahvistus Hedgehunter ja Blue Henry ja oli kyyti kylmää. Ei haitannut. Kukaan ei kertonut Littlelle että noita tarttee väistää. Poika tuli upeasti toiseksi ensimmäisessä klassikko finaalissaan. Päivän kruunasivat upeasti juosseet Piper ja Arttu. Arttu voitti oman lähtönsä näytöstyyliin ja sai päällensä Jurva Rinteen voittomanttelin. Piper voitti oman lähtönsä ja oli Rautia Girl Power Stakesin kokonaiskilpailussa kolmas. Kaksi voittoa ja klassikko kakkonen. Hieno päivä siis.
Myös omat kasvatit olivat vauhdissa molempina Turun kisapäivinä. Alkuerissä soolokokeen juoksi All of Aethonan eli Sissi. Raskaalla radalla kova aika 30.51 ja luokka K3. Lupaili hyvää finaalipäivän ekaan ryhmäkokeeseen. Voitto tuli hyvällä juoksulla ja toisen koejuoksijan järjettömän törttöilyn ansioista. Aika oli hyvä 19.35/ 325m. Sissi aloitti siis kuten äitinsä, kovaa ja korkealta.
Alkuerä päivänä Roosa ( Swing of Snidget) osallistui OAKSin alkuerää ollen viides ja Hyrrä (Spin of Billywig) Mastersiin ollen 4. Finaali päivänä oli Kia ( Wind of Veela) juoksi hyväksytyn soolokokeen aikaan 29.77 ja luokkaa K3. Joten kovaa menee tämäkin. Hyrrä osallistui Artun kanssa samaan finaaliin ja oli siis Jurva Rinteen kisassa hienosti 4.
Tästä lähdettiin sitten valmistautumaan Suomen Mestaruus kisoihin.